Joskus pahan päivän tullen sitä tulee vahingossa tai tahallaan purettua omaa huonoa oloa muihin. Ystäviin, läheisiin, perheeseen, lemmikkeihin. Aihe nousi mieleeni, kun juttelin taannoin erään tuttuni kanssa ja huomasin hänen purkavan pahaa mieltään minuun, vaikken ollut aiheuttanut hänen oloaan millään lailla itse. Ymmärrän tällaisen käytöksen oikein hyvin, mutta kyllä siitä aina paha mieli tulee, jos saa huonoa käytöstä osakseen vaikka se ei olisi aiheellista.
Olen itsekin useita kertoja töksäytellyt läheisilleni ja kavereille tympeitä juttuja kun on harmittanut jokin heistä riippumaton asia. Olen kuitenkin pyrkinyt siihen, että jos olen huomannut sanovani jotain ajattelematonta, olen yrittänyt pyytää anteeksi ja myöntänyt että nyt taisi tulla sammakko suusta ilman syytä. Ja näin mielestäni asia onkin ok, jos vain osaa pyytää anteeksi omaa ajattelemattomuuttaan.
Hetki sitten koin erään tuttuni käyttäytyneen hassusti minua kohtaan, enkä ollut saanut mitään selitystä asialle. Kysäisin sitten että mistähän mahtaa tämä käytös johtua ja sain selityksen. Juuri sellaisen kun oletinkin, asia ei liittynyt minuun millään tavoin, mutta tämä henkilö oli jostain syystä kokenut hyväksytyksi käyttäytyä minua kohtaan oudosti ilman selitystä. Siitä tuli paha mieli ja aloinkin pohtia, miksi kaikki eivät ole valmiita myöntämään omaa erehdystään ja edes pyytämään anteeksi tai vaikka vain selittämään asiaa hieman tarkemmin.
Miksi pitää purkaa omaa huonoa oloa muihin, kun tälle toiselle henkilölle voi tulla siitä pitkäksi aikaa kummastunut ja loukkaantunut olo. Ehkä kaikki eivät vain välitä toisten tunteista, niin sen täytyy olla. Tietääpähän pysyä näiden henkilöiden tieltä pois sitten jatkossa.
Erikseen on sitten vielä täällä nettimaailmanssa asustelevat sammakot, mutta niihin en jaksa paneutua, ne kun eivät ole sitä tärkeää, todellista elämää eivätkä ansaitse huomiota tällä kertaa sen enempää :) Pidän merkityksellisempänä oikeita ihmissuhteita ja niiden koukeroita.
Pitäisikö siis kieli osata pitää aina kurissa, vai onko nämä inhimilliset erehdykset suotavia meille kaikille aina välillä?
Oon sitä mieltä että on se kiukku johonki purettava. Toiset osaa kanavoida vihaa kyllä paremmin ku toiset. Itse en heihin lukeudu :D. Yleensä kaadan kaiken kakan sille kuka lähimpänä sattuu olemaan... Jälkikäteen joutuu sitten olemaan pahoittelemassa. Tässä taitaa olla harjottelemista aika monella.
VastaaPoista-Anna
Mielestäni on pääasia että osaa pyytää anteeksi :)
PoistaHyvä pointti.
VastaaPoistaItse olen huomannut myös sen tosiasian, että joskus kun joku töksäyttää - syy saattaa oikeastikin olla siinä ihmisessä jolle töksäytetään (olipas hankalasti selitetty, got the point?). Mutta sitä syytä ei töksäyttäjä saa suustaan ulos.
Eli se normi vastaus: ei johdu susta, muita syitä - ei aina välttämättä pidä paikkansa.
Mitenkään epäilemättä, että tapauksessasi olisi tällaisesta kyse. :)
Joo, tässä tapauksessa on selvästi (onneksi) kyse muusta, sillä tiedän syyn ja se on selvää että asia johtuu siitä :) Lisäksi en ole sanonut hänelle mitään sellaista mistä hänen olisi kuulunut suutahtaa :) Ymmärsin pointin! :P
PoistaVielä ihmeellisempää on, kun tuollaista kohtelua kokee ystävältä. Toisaalta se on inhimillistä, koska juuri niihin läheisimpiin ihmisiin tulee oma paha olo/järkytys purettua ja sillä tavalla tukeuduttua tärkeisiin ihmisiin, mutta se miten siihen asiaan palaa myöhemmin vai eikö palaa enää ollenkaan kertoo minusta olennaisen. Pohjaan omaan kokemukseen, jossa tärkeä ystäväni tietää, että olen tukena hänelle vaikeassa elämäntilanteessa ja en lähde mukaan niskojen nakkeluun, mutta ei enää käyttäydy normaalisti minua kohtaan tai osoita kiitollisuuttaan siitä, että yritän hänen rinnallaan räpiköidä. Ehkäpä suuntaan katseeni siis muualle, itseeni, muihin ihmisiin. Ei kai sellaista loputtomiin pidä kenenkään sietää ja jossain vaiheessa on pakko laittaa omat tunteet etusijalle :)
VastaaPoistaTotta puhut :)
PoistaOon huomannut, että saatan vastata vähän tympeällä äänen sävyllä, jos joku ohimennen kysyy minulta jotan, kun olen huonolla tuulella. Vaikka en mitään ilkeää sanokaan, niin vähän harmittaa jälkikäteen. Kavereita tavatessa sitten taas kerron, jos mulla on huono päivä, ja mahdollisesti vähän puran asiaa, niin mielikin paranee. Mutta mitään ilkeitä kommentteja en kyllä ymmärrä.
VastaaPoistaSe kertoo tosiaan olennaisen, että se huono olo tulee/pyytää anteeksi :) Se on tärkeintä!
PoistaMulla on hurjan pahan tapa purkaa omaa ärsytystäni usein poikaystävääni. Saatan joskus huomaamattanikin tiuskaista vain jotain äärimmäisen typerää ja nasevaa. Tästä tavasta pitäisi kyllä päästä eroon, itsellenikin tulee heti aina huono olo, kun olen tajunnut oman huonon käytökseni. :c
VastaaPoista- Irini
:) anteeksipyyntö ja -anto ovat tärkeimpiä :)
PoistaJoo kyllä mullakin tulee purettua välillä kiukkua henkilöihin jotka ei sitä mitenkään oo ansainnu, joskus vaan joku asia niin pännii että sitä pahaa oloa tulee roiskittua vähän kaikkien niskaan. En kuitenkaan sanoisi että en välittäisi muiden tunteista, sillä itsellekin tulee usein paha mieli jos tajuan purkaneeni pahaa oloani johonkin syyttömään ja pyrin aina toki pyytämään anteeksi.
VastaaPoista:)
PoistaSillon kun oon itse huonolla tuulella niin sitä oloo tulee kyllä purettua ihan kehen tahansa, kuka sattuu lähelle, eli yleensä juurikin niihin kaikista läheisimpiin ihmisiin :/ Oon aika hyvin kyllä onneks päässyt tästä tavasta eroon, mutta parannettavaa on aina :)
VastaaPoistameissä kaikissa on parannettavaa, aina :)
PoistaHei,
VastaaPoistaMistä olet nuo kauniit valkoiset työpöytänne ostanut? Etsin samantyylisiä työpöytiä itsellenikin :)
Anna
IKEAsta :)
PoistaKuten moni tossa yllä, myös mä olen sitä mieltä, että johonkin se paha mieli on purettava.
VastaaPoistaHenkilökohtaisesti minä lukeudun niihin, jotka odottaa ystävien ja perheen ymmärtävän, että ookoo sillä on huono päivä, jos huonoa käytöstä saa osakseen. Ja että se osataan sivuuttaa. Että maailma ei pyöri heidän ympärillään (sen enempää kuin itsenikään), eikä kaikki töksäytykset ja möläytykset todellakaan liity heihin. Mutta tämä tosiaan koskee läheisimpiä ystäviä ja tästä asiasta on toki monesti heidänkin kanssa keskusteltu.
Kavereille ja tutuille mulla on tapana sanoa jo alkujaan, että mä olen nyt huonolla tuulella, että ei piä ottaa itteesä vaikka töksäyttelisin tai tiuskisin tai räjähtäisin vaikka tyhjästä. Että nää on nyt ihan mun omia ongelmia, mutta mä nyt olen sen sortin ihminen, että kun olen pahalla tuulella, mä näytän sen. Samanlailla kun jos mä olen hyvällä tuulella, pettynyt, onnellinen, surullinen tai mitä tahansa.
Tai kumppanille kerron heti herätessä, et nyt taisin nousta väärällä jalalla, antaa mun olla ja tiuskia ja ähistä yksinäni, ettei provosoidu mun huonosta käytöksestä ym. Välillä sitte kiukutellaan yhessä :D
Mutta juu. Jos mulle joku käy tiuskimaan, en mä osaa automaattisesti ajatella, että voi voi mussa on nyt jotain vikaa ja tää on joku henkilökohtainen piikki. Mä ajattelen, että selvä, sillä on jotain ongelmia, on huono päivä eikä homma luista tai mitä vaan. Ne asiat voi sitte ottaa myöhemmin esiin, mut mun mielestä on väärä hetki saman tien kaivella niitä kun toisella on hermo kireällä. Asiat tuntuu sillon jotenkin isommilta ja vaikeemmilta, kuin ne oikeastaan onkaan. Vähän kun olis väsynyt tai kännissä. :D
Hih, mä odottelinkin juuri tämän asian vuoksi hetken ja kyselin sitten. Harmittaa kovasti kun normaalisti tämä henkilö on ollut ihana ja huomaisn kyllä heti että nyt mättää joku, tuli ekana mieleen että itse olisin satuttanut huomaamattani :) Kaikki me aina välillä töksäytellään, ja hyvä jos osaa pyytää anteeksi niin ei jää kellekään paha mieli siitä sitten :)
PoistaIkävintä minusta on jos työkaveri on pahallatuulella ja purkaa sen työympäristöön,menee "maku"tehdä töitä.
VastaaPoistaniinhän siinä voi käydä :)
PoistaVoi että! Olipa niin osuva teksti. Itselläni on nimittäin eräs ystävä joka käyttäytyy juurikin näin. Jos jokin asia on huonosti niin minä saan siitä kyllä takuuvarmasti osani,vaikka en todellisuudessa liity henkilön pahaan oloon millään lailla. Ja itse hyvinkin herkkänä ihmisenä otan tästä aina itseeni,ja olen varma että nyt olen tietämättäni tehnyt jotain väärin. Tälläiset ihmiset ovat kyllä raivostuttavia,ja välillä tekisi mieli vähän ravistella että ymmärtäisivät ettei noin voi käyttäytyä. Mutta kuten sanoit,jotkut ihmiset eivät sitten kai vaan välitä kenestäkään muusta kuin itsestään....
VastaaPoistaain ei voi muistaa käyttäytyä.. :) uskon että suurin osa välittää, mutta toki voi olla että jotkut eivät välitä..
PoistaTuo on niin totta! Työpaikallamme on yksi perusnegatiivinen keski-ikäinen nainen, ja hän antaa sen kyllä näkyä jos väsyttää/on huono päivä. Ja siitä kärsii koko työyhteisö, asiakkaita myöten. Ja jos ei ole huono päivä niin kyllä sitä löytyy aina joku asia mistä meuhkata tai mikä on ihan päin peetä. :D "Parasta" on että jos hänellä on huono päivä niin silloin kenelläkään ei saa olla kivaa, mutta jos hän taas on ääripää fiiliksellä "jeeeee kaikki on mahtavaa" ja joku ei siihen fiilikseen lähde niin sitten olet ihan tylsä ja tyhmä. On vaan niin henkisesti raskasta työskennellä tuollaisen ihmisen kanssa..
PoistaMulla ja parhaalla ystävälläni on siinä mielessä hyvä suhde, että jos toisella on huono päivä, sitä pystyy purkamaan toiseen loukkaamatta. Tiedämme kumpikin että muutaman kirosanan laittaminen viestillä tai pieni, lyhytkestoinen, töksäyttely ei vahingoita meidän suhdettamme mitenkään. Päin vastoin se lähentää meitä. Tottakai kiitenkin pyydämme aina anteeksi, jos jotain tämmöistä tapahtuu :) Oman olon purkaminen toiseen on luonnollista ja inhimillistä, mutta jossain menee kuitenkin raja. Itse en ainakaan hyväksy, että töksäyttely ja oman pahan olon purkaminen toiseen on jatkuvaa.
VastaaPoistaKiva pohdintapostaus, nää on ihania aina silloin tällöin :) Mukavaa loppuviikkoa sinne!
samoin Katri :)
PoistaMielestäni on suotavaa silloin tällöin purkaa pahaa oloa mutta tärkeää on purkaa se läheiseen koska hän varmasti tietää ja ymmärtää että et tarkoita mitään pahaa ja että nyt vain on huono päivä, puolituttu tätä ei välttämättä tiedä ja ymmärrä.
VastaaPoistaTällaisia postauksia on kiva lueskella joten toivottavasti viitsit tehdä näitä enemmänkin! :)
kiva kuulla :)
PoistaEli tuttusi on töksäyttänyt sinulle ikävästä niin päätit jakaa asian blogissa tuhansien ihmisten luettavaksi? Viimeksi sukulaisesi oli kommentoinut FB:ssä ikävästi matkasuunnitelmiasi ja senkin julkaisit blogissa. Jos minä olisin jompikumpi noista ihmisistä niin suuttuisit sinulle siitä, että julkaiset blogissa heihin liittyviä asioita.
VastaaPoistaKirjoitan tänne blogiin aina asioista jotka minua mietityttävät, joten kyllä, saan inspiraatiota omasta elämästäni :) Minulla on oikeus kirjoittaa täällä asioista, jotka minua pohdituttavat ja näin teen jatkossakin. Asia ei ole sen suurempi, halusin vain purkaa ajatuksiani, kuten aina teen. Kuitenkin säilytän henkilöiden yksityisyyden, sillä aina on olemassa mahdollisuus että olen itse ymmärtänyt väärin ja näin en aseta toista huonoon valoon turhaan :) Tässä tapauksessa minulla oli paha mieli, kun yleensä niin ihana ihminen oli minua kohtaan outo ja se on jäänyt kaivelemaan mieleeni :(
PoistaMoi, ajattelin vain, että oletkohan tietoinen tästä? :)
VastaaPoistaKyllä olen :)
PoistaNämä pohdiskelevat postaukset on mun suosikkeja tässä blogissa.:) Sulla on hirmu usein tosi hyviä pointteja, jotka laittaa miettimään asioita... Näitä lisää!:) -Suski
VastaaPoistakiva kuulla :) kiitos!
PoistaKiva tyyli tässä kuvassa ja sinulla on kyllä hyvä asenne. Minäkin jäin aiemmin pitkäksi aikaa pohtimaan ihmisten käytöstä, nykyään ajattelen vaan ettei kaikkia voi miellyttää ja pitää mennä eteenpäin.
VastaaPoista